Nauroin

Törmäsin toisessa blogissa aivan mahtaviin vinkkeihin, tee näin jos a) sinulla on tylsää b) haluat repäistä!

1. Tee iso satsi vaniljavanukasta. Laita majoneesipurkkiin ja syö näyttävästi julkisella paikalla.

2. Palkkaa kaksi yksitysetsivää. Laita heidät seuraamaan toisiaan.

3. Hanki t-paita, jossa lukee "Olen elämä". Jaa ihmisille sitruunoita kadunkulmassa.

4. Mene hissiin, joka on äärimmillään täynnä ihmisiä. Sano juhlavasti: "Te kaikki varmasti mietitte, miksi olen kutsunut teidän kaikki koolle tänään."

5. Hakeudu yliopistoon lukemaan filosofiaa. Ala kyseenalaistaa ihmisten päätöksiä, tyyliin "Miksi tilasit juuri tuollaiset ranskalaiset perunat?"

6. Juokse kauppaan ja huudahda kovaäänisesti: "Mikä vuosi nyt on?" Kun sinulle vastataan, huuda hurmiossa: "Aikakoneeni toimi!"

7. Muuta nimesi joksikin hauskaksi. Ala puhua itsestäsi kolmannessa persoonassa.

8. Osta papukaija ja opeta se sanomaan: "Apua, minut taiottiin papukaijaksi!"

9. Aja hitaasti hölkkääjien ja juoksijoiden rinnalla. Laula heille avoimesta ikkunasta "Eye of a Tigeria" kannustukseksi.

Voi vimpe että sain hyvät naurut.

Viikko jäljellä ja sitten....

Tätä on odotettu, (ja vielä noin viikon verran joudutaankin odottelemaan) ja sitten...
Road Trip Saksaan! Lähdetään kolmen hengen tyttöporukalla seikkailemaan naapurimaahamme ja ihastelemaan mm. Kölniä, Dusseldorfia, Berliiniä jne..katsotaan minne halutaan auton nokka suuntaa! Auto vuokratan Haagista viikoksi ja yöpymiset hoidetaan tyttöjen perheiden luona.

Luvassa siis kliseisesti olutta, upeita maisemia, braatwurstia ja ylipäätänsä Saksan fiilistelyä.



Lomaa odotellessa..!

Klassisen Musiikin Konsertissa

Eilen kävin vähän ostamassa pientä Hollanti-krääsää tämänpäiväistä Hollanti-Saksa ottelua varten. Mukaan tarttui lei ja hollanti siirtotatuointeja (mautonta ehkäpä, mutta hauskaa), pääsen leikkimään "I love Holland" tekteillä ja muilla tyylikkyyksillä. Kuvamateriaalia tulossa varmasti! Tänään siis todella jännittävä jalkapallo-ottelu luvassa, ei tässä malta enää odottaa!

Kuten otsikkokin kertoo, oltiin eilen poikaystävän kanssa klassisen musiikin konsertissa. Sain päähäni ajatuksen tuossa muutama viikko sitten, että klassisen musiikin konserttiin tekisi mieli mennä. Sherlock Holmes aka poikaystävä sai selville, että kaksi klassista konserttiä järjestettäisiin muutaman viikon sisällä, toinen Haagissa ja toinen Delftissä.

Eilen siis päädyimme Haagissa järjestettävään, paikkana toimi iso Katolinen kirkko. Orkesteri koostui Delftin teknillisen Yliopiston opiskelijoista, jotka soittivat venäläisten säveltäjien (mm. Tsjaikovskin) teoksia. Olin ihan energiavajeessa rankan päivän päätteeksi, ja ensimmäisen osion nuokuin puoliunessa, olin siis todella loistavaa seuraa.. Konsertin alkupuoli oli rauhallista soittoa kunnes sitten tauon jälkeen alkoi kunnon massiiviset, ja maailman mahtipontisimmat soitannat (mm. digitaalisesti lisätyt tykkien pamahdukset, tuntui kun sodassa olisi ollut) ja siinä vaiheessa tämä tyttö heräsi kunnolla.

Konsertti oli kaikenkaikkiaan ihan mieletön, mieli lepäsi koe-stressin jälkeen ja konsertin jälkeen olo oli kuin uudella ihmisellä. Miten voi musiikki vaikuttaa niin paljon? Mahtavat puitteet, upea konsertti!

Suomesta kaipailen...

Välillä hiipii ovelasti koti-ikävä Suomeen. Se tarkoittaa lähinnä sitä kaipuuta tutuille nurkille, ja sitä, että pääsee rutistamaan läheisimpiä ja vaihtaan kasvotusten kuulumiset. Lisäksi tällä hetkellä kaipaan niin mahdottoman paljon hyviä suomalaisia karkkeja. Ja nakkeja (?). Ja hyviä suolakurkkuja(??). Ruisleipää on vielä muutama puikula kaapissa, mutta nekin on kohta loppu! Niin ja melkein unohdin mainita, että mummin antamia salmiakkejakin on vielä jäljellä! Hyvin ovat säilyneet vaikka kyllä niitä on onnistuttu napostelemaankin. Kunniapaikan namuset saivat mun lasisesta karkkipurnukasta, jonka löysin kirppikseltä muutamalla eurolla.

Tässä muutamia asioita joita tällä hetkellä kaipailen (perheen ja herkkujen lisäksi):



-Suomen kesää ja luontoa On se vaan upeeta, kun ympärillä on metsää, vehreyttä, peltoja ja upeaa luontoa.

-Tilaa, se että kadulla tulee vaan yksi ihminen (tai muutama)ja on tilaa hengittää niinsanotusti.

-Suomenkieltä, ja sitä, että kaupassa asioidessa ei tarvitse ostaa sikaa säkissä (koska ymmärrät tekstit täydellisesti). Oon muuten täällä huomannut yllätyksenä, että suurin osa kosmetiikka-tavaroiden teksteistä on 1)Hollanniksi 2) Ranskaksi ja 3) Saksaksi. Tosi outoa, että monesti englanninkielisiä ohjeita ei purnukoista löydy miltei lainkaan.

Ja asiasta kukkaruukkuun:
Käytiin eilen katsomassa Hollanti-Tanska jalkapallo-ottelu keskustassa, mutta noloksihan se meni. Odotin paaaaljon enemmän Hollannilta, mutta kuinkas kävikään. Tanska oli vaan parempi. Oli muuten hauska huomioida miten ihmisillä oli jos jonkin näköistä vermettä päällään, mutta kaikista paras oli: Oranssi turbaani, joka oli yhdellä intialaisella miehellä päässä! Oli mielettömän hauskan näköinen!

Keskiviikkoa odotellessa, silloin luvassa Hollanti-Saksa ottelu. Eli oranssia päälle ja ei auta muuta kuin toivoa, että parempaa peliä Hollannin tiimiltä!

Home Sweet Home

Tässä on minun kotini. Se on pieni, 18 neliöinen ullakko-huone, josta on ihanat näkymät yli kattojen. Tykkään kovasti! Tätä puunailen pikkuhiljaa, mutta jo nyt tuntuu todella kotoisalta.

Pikku-budjetilla sisustaen, hiljaa hyvä tulee!



Home sweet home- koti kullan kallis!

Tot ziens!

Ystävyydestä

Tänään ymmärsin jälleen miten tärkeää on ystävyys. Yksi tärkeimmistä ystävistäni täällä on ollut viimeaikoina niin stressaantunut koulunkäynnin takia, että on joutunut pariin otteeseen sairaalaan. Eikä hän ole ainoa. Tämä aika on henkisesti todella raskasta, sillä ensimmäisen Yliopistovuoden loppu häämöttää ja teemme kaikkemme, että saisimme viimeiset raportit, tehtävät ja kokeet tehtyä. Jokainen on tulla hulluksi, kun aika ei riitä ja kaikki painaa päälle.

Olen nähnyt monen kirjaimellisesti itkevän stressin takia ja kuullut paniikkikohtauksista jne., ja kaikki koulun aiheuttaman stressin takia. Ihan hullua. Ei voi muuta sanoa, kun onneksi on ystäviä, jotka tukevat vaikeidenkin tilanteiden edessä, eivätkä käännä selkäänsä. Kriisitilanteissa todellinen ystävyys punnitaan.

Ystävyydessä piilee ennennäkemätön voima, ystävien kautta saamme energiaa ja voimme käydä niin iloisia kuin vaikeitakin asioita läpi. Monista elämäni vaikeimmista tilanteista olen päässyt läpi saamalla tukea, jota ilman en olisi haasteistani selvinnyt.

Nyt toivon olevani ystävälleni se tuki ja turva joka auttaa hänet vaikeuksista voittoon. Ei voi muuta sanoa, kuin että toivottavasti voimme kahden vuoden päästä katsoa taaksemme ja sanoa, että me teimme sen.

Peace and love,
Lauren