Row row row your boat...

Viimeviikkojen vaikeudet on kutakuinkin selätetty, ja oon päättänyt ottaa kirjaimellisesti uuden kurssin elämääni.

Päätin aloittaa piiiitkästä aikaa uuden harrastuksen, nimittäin soutamisen! Mietin jo viimevuonna, että jotain pitäisi harrastaa ja soutu tuli heti ensimmäisenä mieleen. Ajankohta vaan ei tuolloin ollut mikään paras, kun ensimmäinen vuosi oli niin hektinen ja vapaa-aikaa oli todella vähän. Myös ajatus valtavista selkälihaksista (? :D) ja leveistä hartioista pelotti hieman, mutta hyvää kokokropan treeniähän tuo soutu taitaa olla.

Soututreenit on aluksi kaksi kertaa viikossa + sali treenaus kerran viikossa, ja sitten ehkä jatkossa tiivistyy useampaan kertaan. Treenipaikkana toimii Haagin ja sen lähialueiden kauniit kanaalit.

Ainoaksi ongelmaksi tässä nousee se, että treenit pidetään hollanniksi. Meikäläisen hollannin tietämys on vielä niin matalalla tasolla, että saattaa tulla hieman väärinymmärryksiä. Mutta kuten sanonta kuuluu, fake it until you make it.

Tästä se lähtee, ensi viikolla olis luvassa ensimmäiset treenit! Wish me luck!

Vaikeuksien Elokuu

Viimeisen kahden vuoden aikana, Elokuu on tuonut aina mukanaan huonoja uutisia, surua ja tuskaa. Niin myös tänäkin vuonna, mutta niistä en sen tarkemmin ala kertomaan täällä. Ihmetyttää miten aina huonot uutiset osuvat rytinällä tälle samalle kuukaudelle. Pitäisi lienee varata iso läjä nenäliinapaketteja jo valmiiksi ensivuoden Elokuulle.

Silloin, kun tuntuu, että kaikki on hyvin, yleensä silloin tapahtuu joku yllättävä käänne. Tuntuu kuin elämän pitäisi olla jatkuvaa tasapainottelua, ilman, että saa joskus nauttia onnellisuuden olosta semmoisen pidemmän ajanjakson. Aina, kun tuntuu, että saa arjen rullaamaan tai jonkun osion elämästään kuntoon, toinen asia elämänsaralla päätyykin rempalleen. Saippuasarjoja ei paljoa tarvitse tuijotella kun oma elämä alkaa tuntua yhdeltä sellaiselta.

Itsessäni yhdeksi huonoimmaksi puoleksi huomaan painostavan stressin alla lamaantumisen. Kun ongelma tulee eteeni tai saan kuulla huonoja uutisia, lamaannun täysin. Kestää pitkän aikaa, ennenkuin pääsen paremmin tarkastelemaan, että mites tästä nyt selviäisi ja mikä olisi se paras ratkaisu ongelman ja asian ylipääsemiseksi. Tämän ongelman syntymiseen on toki vaikuttanut varmasti läheisen kuolema ja sen tilanteen aiheuttama shokki, lamaantuminen.

Viimeiset vuodet olen reissaillut ympäriinsä, asunut Italiassa, muuttanut Helsingin sisällä ties kuinka monesta asunnosta toiseen, muuttanut Hollantiin, aloittnut opinnot, vaihtanut työpaikkaa, elänyt kaukosuhteessa jne. Siksi tällä hetkellä tuntuukin, että olisiko nyt aika rauhoittua ja antaa virran viedä, eikä jatkuvasti hakea uusia seikkailuja, juosta kuin päätön kana paikasta toiseen. Kaipaan perusarkeeni toimivuutta, itseltäni vaadin järjestelmällisempää otetta ja selkeitä tavoitteita tämän saavuttamiseksi.

On tähän kuluneeseen kesälomaan kuulunut tottakai paljon hyvääkin, mm. tyttöjen kanssa tehty road trip matka oli menestys ja oli mahtavaa tutustua tyttöihin paremmin, seikkailla Saksassa ja tutustua uusiin ihmisiin. Lisäksi Suomessa tuli vietettyä kuukauden päivät, jolloin ehti hengähtää ja valmistautua henkisesti tulevaan 2.vuoteen Yliopistolla. Perheen näkeminen oli aivan mahtavaa ja sai vaan olla.

2013 Elokuussa toivon olevani onnellinen.

Nauroin

Törmäsin toisessa blogissa aivan mahtaviin vinkkeihin, tee näin jos a) sinulla on tylsää b) haluat repäistä!

1. Tee iso satsi vaniljavanukasta. Laita majoneesipurkkiin ja syö näyttävästi julkisella paikalla.

2. Palkkaa kaksi yksitysetsivää. Laita heidät seuraamaan toisiaan.

3. Hanki t-paita, jossa lukee "Olen elämä". Jaa ihmisille sitruunoita kadunkulmassa.

4. Mene hissiin, joka on äärimmillään täynnä ihmisiä. Sano juhlavasti: "Te kaikki varmasti mietitte, miksi olen kutsunut teidän kaikki koolle tänään."

5. Hakeudu yliopistoon lukemaan filosofiaa. Ala kyseenalaistaa ihmisten päätöksiä, tyyliin "Miksi tilasit juuri tuollaiset ranskalaiset perunat?"

6. Juokse kauppaan ja huudahda kovaäänisesti: "Mikä vuosi nyt on?" Kun sinulle vastataan, huuda hurmiossa: "Aikakoneeni toimi!"

7. Muuta nimesi joksikin hauskaksi. Ala puhua itsestäsi kolmannessa persoonassa.

8. Osta papukaija ja opeta se sanomaan: "Apua, minut taiottiin papukaijaksi!"

9. Aja hitaasti hölkkääjien ja juoksijoiden rinnalla. Laula heille avoimesta ikkunasta "Eye of a Tigeria" kannustukseksi.

Voi vimpe että sain hyvät naurut.

Viikko jäljellä ja sitten....

Tätä on odotettu, (ja vielä noin viikon verran joudutaankin odottelemaan) ja sitten...
Road Trip Saksaan! Lähdetään kolmen hengen tyttöporukalla seikkailemaan naapurimaahamme ja ihastelemaan mm. Kölniä, Dusseldorfia, Berliiniä jne..katsotaan minne halutaan auton nokka suuntaa! Auto vuokratan Haagista viikoksi ja yöpymiset hoidetaan tyttöjen perheiden luona.

Luvassa siis kliseisesti olutta, upeita maisemia, braatwurstia ja ylipäätänsä Saksan fiilistelyä.



Lomaa odotellessa..!

Klassisen Musiikin Konsertissa

Eilen kävin vähän ostamassa pientä Hollanti-krääsää tämänpäiväistä Hollanti-Saksa ottelua varten. Mukaan tarttui lei ja hollanti siirtotatuointeja (mautonta ehkäpä, mutta hauskaa), pääsen leikkimään "I love Holland" tekteillä ja muilla tyylikkyyksillä. Kuvamateriaalia tulossa varmasti! Tänään siis todella jännittävä jalkapallo-ottelu luvassa, ei tässä malta enää odottaa!

Kuten otsikkokin kertoo, oltiin eilen poikaystävän kanssa klassisen musiikin konsertissa. Sain päähäni ajatuksen tuossa muutama viikko sitten, että klassisen musiikin konserttiin tekisi mieli mennä. Sherlock Holmes aka poikaystävä sai selville, että kaksi klassista konserttiä järjestettäisiin muutaman viikon sisällä, toinen Haagissa ja toinen Delftissä.

Eilen siis päädyimme Haagissa järjestettävään, paikkana toimi iso Katolinen kirkko. Orkesteri koostui Delftin teknillisen Yliopiston opiskelijoista, jotka soittivat venäläisten säveltäjien (mm. Tsjaikovskin) teoksia. Olin ihan energiavajeessa rankan päivän päätteeksi, ja ensimmäisen osion nuokuin puoliunessa, olin siis todella loistavaa seuraa.. Konsertin alkupuoli oli rauhallista soittoa kunnes sitten tauon jälkeen alkoi kunnon massiiviset, ja maailman mahtipontisimmat soitannat (mm. digitaalisesti lisätyt tykkien pamahdukset, tuntui kun sodassa olisi ollut) ja siinä vaiheessa tämä tyttö heräsi kunnolla.

Konsertti oli kaikenkaikkiaan ihan mieletön, mieli lepäsi koe-stressin jälkeen ja konsertin jälkeen olo oli kuin uudella ihmisellä. Miten voi musiikki vaikuttaa niin paljon? Mahtavat puitteet, upea konsertti!

Suomesta kaipailen...

Välillä hiipii ovelasti koti-ikävä Suomeen. Se tarkoittaa lähinnä sitä kaipuuta tutuille nurkille, ja sitä, että pääsee rutistamaan läheisimpiä ja vaihtaan kasvotusten kuulumiset. Lisäksi tällä hetkellä kaipaan niin mahdottoman paljon hyviä suomalaisia karkkeja. Ja nakkeja (?). Ja hyviä suolakurkkuja(??). Ruisleipää on vielä muutama puikula kaapissa, mutta nekin on kohta loppu! Niin ja melkein unohdin mainita, että mummin antamia salmiakkejakin on vielä jäljellä! Hyvin ovat säilyneet vaikka kyllä niitä on onnistuttu napostelemaankin. Kunniapaikan namuset saivat mun lasisesta karkkipurnukasta, jonka löysin kirppikseltä muutamalla eurolla.

Tässä muutamia asioita joita tällä hetkellä kaipailen (perheen ja herkkujen lisäksi):



-Suomen kesää ja luontoa On se vaan upeeta, kun ympärillä on metsää, vehreyttä, peltoja ja upeaa luontoa.

-Tilaa, se että kadulla tulee vaan yksi ihminen (tai muutama)ja on tilaa hengittää niinsanotusti.

-Suomenkieltä, ja sitä, että kaupassa asioidessa ei tarvitse ostaa sikaa säkissä (koska ymmärrät tekstit täydellisesti). Oon muuten täällä huomannut yllätyksenä, että suurin osa kosmetiikka-tavaroiden teksteistä on 1)Hollanniksi 2) Ranskaksi ja 3) Saksaksi. Tosi outoa, että monesti englanninkielisiä ohjeita ei purnukoista löydy miltei lainkaan.

Ja asiasta kukkaruukkuun:
Käytiin eilen katsomassa Hollanti-Tanska jalkapallo-ottelu keskustassa, mutta noloksihan se meni. Odotin paaaaljon enemmän Hollannilta, mutta kuinkas kävikään. Tanska oli vaan parempi. Oli muuten hauska huomioida miten ihmisillä oli jos jonkin näköistä vermettä päällään, mutta kaikista paras oli: Oranssi turbaani, joka oli yhdellä intialaisella miehellä päässä! Oli mielettömän hauskan näköinen!

Keskiviikkoa odotellessa, silloin luvassa Hollanti-Saksa ottelu. Eli oranssia päälle ja ei auta muuta kuin toivoa, että parempaa peliä Hollannin tiimiltä!

Home Sweet Home

Tässä on minun kotini. Se on pieni, 18 neliöinen ullakko-huone, josta on ihanat näkymät yli kattojen. Tykkään kovasti! Tätä puunailen pikkuhiljaa, mutta jo nyt tuntuu todella kotoisalta.

Pikku-budjetilla sisustaen, hiljaa hyvä tulee!



Home sweet home- koti kullan kallis!

Tot ziens!